yrittäjä

Yrittäjän oman palkan maksaminen

Onko suunnitelmissasi perustaa yritys tai oletko kenties jo perustanut sellaisen? Jos olet jo perustanut oman yrityksesi, onneksi olkoon, olet tehnyt rohkean valinnan elämässäsi!

Kun yritystä lähdetään perustamaan, tulee kysymykseen ensimmäisenä yhtiömuoto. Yhtiömuoto on ratkaisevassa roolissa siinä, miten yhtiö toimii ja mitä vaatimuksia yritykselle asetetaan esimerkiksi verotuksellisessa mielessä ja kirjanpidollisessa mielessä. Muun muassa toiminimen ja osakeyhtiön vastuut ja velvollisuudet poikkeavat merkittävästi toisistaan, ja siksi niihin on hyvä kiinnittää huomiota jo ennen kuin yrityksen edes perustaa.

Suomessa suurin osa yrityksistä on toiminimiä, osakeyhtiöitä, kommandiittiyhtiöitä tai avoimia yhtiöitä. Myös osuuskuntia on jonkin verran, mutta niiden osuus on melkoisen pieni. On myös tätä erikoisempia yhtiömuotoja, kuten keskinäisiä vakuutusyhtiöitä ja Eurooppayhtiöitä, mutta ne eivät välttämättä ole ensimmäisenä agendalla juuri aloittaneella tai vasta alkavalla yrittäjällä.

Käsittelemme tässä siis neljää yleisintä yhtiömuotoa.

Yhtiömuodon vaikutus palkanmaksuun

Olet perustanut tai perustamassa yrityksen siksi, että pääset työskentelemään oman unelmasi parissa. Yrityksesi on kuitenkin tarkoitus tuoda sinulle myös leipä pöytään. Tässä vaiheessa yhtiömuoto astuu jälleen kuvaan. Yhtiömuodolla on aivan keskeisiä vaikutuksia siihen, miten yrittäjä voi lain mukaan nostaa yrityksestään tuloja ja miten niitä verotuksellisesti käsitellään. Eniten verotukselliset asiat vaikuttavat osakeyhtiöstä nostettavaan yrittäjän omaan tuloon.

Seuraavissa kappaleissa on esitelty tapoja, joilla yrittäjä voi nostaa yrityksestään palkkaa, jos hän on perustanut toiminimen, avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön.

Toiminimiyrittäjän palkanmaksu

Toiminimiyrittäjä (T:mi) toimii yksityisenä elinkeinoharjoittajana. Toiminimen alla yrittäjä voi harjoittaa ammattiaan yritysmuotoisena, mikä tuo oikeuden esimerkiksi laskutukseen ja muihin yrittäjän etuuksiin. Toiminimi on yhtiömuotona Suomen toiseksi yleisin heti osakeyhtiön jälkeen, joskin toiminimien määrä on ollut laskusuhteessa viimeisten vuosien aikana.

Toiminimi on yrityksien kevein muoto vähimmällä byrokratialla ja näin ollen yrittäjä pystyy myös helposti nostamaan palkkaa yrityksestään. Kaikki toiminimiyrityksen tilille tuleva laskutus (pl. arvonlisävero) katsotaan yrittäjän (toiminimen) tuloksi, ja yrittäjä voi milloin tahansa nostaa yrityksen tililtä haluamansa summan rahaa omalle henkilökohtaiselle tililleen. Nämä kirjataan kirjanpitoon yksityisotoiksi eli yrittäjän ”palkaksi”. Yksityisottojen kautta siis muodostuu toiminimiyrittäjän palkanmaksu, vaikka terminä palkanmaksu onkin hieman harhaanjohtava.

Toiminimen vuosituloja verotetaan yritysmaailmasta tutulla ennakkoverolla. Tässä tilanteessa yrittäjän tulee arvioida kulloisenkin tilikauden aikana tienaamansa summa ja maksaa läpi vuoden tämän arvionsa perusteella ennakkoveroa. Jos ennakko menee yläkanttiin, yrittäjä saa siitä myöhemmin veronpalautuksia, jos taas alakanttiin, joutuu yrittäjä pulittamaan lisäennakkoa. Toiminimi on oikeutettu viiden prosentin kiinteään yrittäjävähennykseen.

Verotettavaksi summaksi katsotaan toiminimen tilikauden yritystulo eli se summa, joka jää käteen menojen ja muiden vähennettäväksi katsottavien erien jälkeen. Lähtökohtaisesti 20 prosenttia (yrityksen nettovarallisuudesta) yrittäjän tulosta on pääomatuloa ja loput ansiotuloa. Yrittäjä voi kuitenkin vaatia, että summasta verotetaan vain 10 prosenttia pääomatulona tai vaihtoehtoisesti koko summa verotetaan ansiotulona. Yleensä koko toiminimen verotus toimitetaan ansiotulona, sillä toiminimien yritystoiminta ei ole laajuudeltaan yleisesti kovin suurta ja siten ansiotulona verottaminen on suhteellisesti fiksuinta.

Kommandiittiyhtiön ja avoimen yhtiön yhtiömiehen palkanmaksu

Miksikö nämä kaksi yhtiömuotoa ovat saman otsikon alla? Syy on se, että näissä yhtiöissä toimintaperiaate on yrittäjän oman palkan suhteen samanlainen.

Kommandiittiyhtiö (Ky) ja avoin yhtiö (Ay) ovat myös muutoin lähes samasta puusta veistettyjä. Sekä avoimen yhtiön että kommandiittiyhtiön muodostavat yhtiömiehet, mutta kommandiittiyhtiössä on varsinaisten vastuunalaisten yhtiömiesten lisäksi myös äänettömiä yhtiömiehiä tai vähintään yksi äänetön yhtiömies. Avoimessa yhtiössä kaikki yhtiömiehet vastaavat yhdessä yrityksen velvoitteista, mutta kommandiittiyhtiön äänetön yhtiömies ei vastaa kuin sijoittamastaan pääomasta. Äänetön yhtiömies ei myöskään voi osallistua päätöksentekoon, ellei siitä perustamisasiakirjoissa erikseen mainita. Äänetön yhtiömies hakee kommandiittiyhtiössä sijoitukselleen korkoa, joka on periaatteessa hänen ”palkkansa” liiketoimesta.

Avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö voi maksaa yhtiömiehille palkkaa, jos niin päätetään. Molemmissa tapauksissa kuitenkin yksityisottojen tekeminen toiminimen tapaan on yksi mahdollinen vaihtoehto. Näiden välillä tasapainotellaan lähinnä verotuksellisista syistä, mutta monissa avoimissa yhtiöissä ja kommandiittiyhtiöissä tehdään paljon yksityisottoja.

Yksityisottojen ja palkkojen lisäksi yhtiömiehet voivat saada myös luontaisetuuksia, kuten autoedun, lounasedun tai muita vastaavia etuuksia. Kommandiittiyhtiö voi maksaa yhtiömiehille myös päivärahat ja kilometrikorvaukset. Esimerkiksi toiminimellä tämä ei ole mahdollista, vaan kulukorvaukset menevät suoraan verovähennyksiin verottajan vuosittain määrittelemän taulukon mukaan.

Yhtiömiehiä verotetaan samaan tapaan kuin toiminimiyrittäjääkin. Käytännössä vain kommandiittiyhtiön tai avoimen yhtiön tuloksesta jaetaan jokaiselle yhtiömiehelle oma tulo-osuus ja tämän perusteella määräytyy kunkin yhtiömiehen henkilökohtainen verotettava summa.

Osakeyhtiön yrittäjän palkanmaksu

Osakeyhtiö on yhtiömuotona yleisin ja siksi monille osakeyhtiön toiminta onkin kaikkein tutuinta. Toiminimiyrittäjä sekä kommandiittiyhtiön ja avoimen yhtiön yhtiömiehet ovat vastuussa yritystensä veloista ja varoista täysimääräisesti (pl. äänetön yhtiömies), mutta osakeyhtiössä vastuu jakaantuu eri tavalla. Näin ollen myös palkan maksaminen eli se, miten yrittäjä voi saada tuloja osakeyhtiöstä, poikkeaa olennaisesti toiminimestä ja yhtiömiespohjalle perustuvista yhtiöistä.

Osakeyhtiö voi maksaa yrittäjälle palkkaa ja luontaisetuja samaan tapaan kuin muillekin työntekijöille, mikä on selkeä yhtymäkohta avoimeen yhtiöön ja kommandiittiyhtiöön. Osakeyhtiössä yrittäjällä on kuitenkin vaihtoehtona myös nostaa osinkoja yrityksensä tuloksesta. Yksityisottojen tekeminen ei kuitenkaan ole mahdollista osakeyhtiömuotoisessa yrityksessä.

On täysin yrittäjän itsensä päätettävissä, missä muodossa hän haluaa tulonsa yrityksestä nostaa.

Nostatko rahan palkkana vai osinkoina?

Etenkin yrityksen alkuvaiheessa palkanmaksu lienee yleisin tapa toimittaa yrittäjälle tuloa osakeyhtiöstä. Tällöin yrittäjän palkkaa käsitellään kuin mitä tahansa muutakin palkkaa, ja tällöin palkasta menevät sivukulut yrityksen lukuun ja sitä verotetaan yrittäjän ansiotulona. Ei ole myöskään poissuljettua, että palkan lisäksi yrittäjä voi nostaa voittoja tilikauden päätteeksi myös osinkoina, jos jaettavaa siinä vaiheessa on.

Yrittäjä voi nostaa tulonsa myös pelkästään osinkona, mutta tällöin osinko jaetaan vain kerran vuodessa. Osinko saadaan tietää vuoden pääteeksi, kun tilikauden tulos on selvillä. Tulos muodostuu yksinkertaisuudessaan yrityksen vuoden aikana keräämistä tuloista ja niistä vähennettävistä menoeristä, joihin kuuluvat muun muassa palkat, hankinnat ja yrityslaina korot. Tuloksesta yritys maksaa yhteisöveron, 20 prosenttia, jonka jälkeen jäljelle jäävän summan yritys voi jakaa omistajilleen osinkona.

Johonkin näistä ratkaisuista yrittäjän tulee kuitenkin päätyä. Yleensä kulloinenkin ratkaisu on verosuunnittelua eli mietitään, mikä on yrittäjän tehokkain tapa saada maksimaalinen tulo yrityksestä itselleen. Etenkin isoa tulosta tekevässä yrityksessä osinko voi olla parempi ratkaisu, mutta tällöin yrittäjän täytyy olla varma, että tulorakenne pysyy riittävänä läpi vuoden.

Pääomatulo-osinko iso etu joissain tilanteissa

Listaamattomissa osakeyhtiössä on joissain tilanteissa erittäin edullista maksaa osinkoja, ja tämä yrittäjän kannattaa huomioida, kun tekee veroasioidensa suunnittelua. Pääomatulo-osinko on yleensä huomattavasti ansiotuloverotusta kevyempää.

Pääomatulo-osinkoa saat siinä vaiheessa, kun yrityksesi maksamien osinkojen määrä on korkeintaan 8 prosenttia yrityksesi osakkeiden matemaattisesta arvosta. Verottajan silmissä osakkeidesi matemaattinen arvo määrittyy päättyneen tilikauden taseen perusteella siten, että yhtiön varoista vähennetään velat ja jaetaan saatu erotus yhtiön osakkeiden lukumäärällä.

Kuvitellaan, että yrityksesi matemaattinen arvo on vaikkapa tasan miljoona euroa. Aiot jakaa yrityksestä osinkoa 75 000 euroa, joka on siis 7,5 prosenttia matemaattisesta miljoonan arvosta. Tässä tilanteessa osinko ei siis ylitä kahdeksaa prosenttia matemaattisesta arvosta. Se jää myös alle 150 000 euron, jolloin sitä verotetaan 25-prosenttisesti pääomatulona ja loput 75 prosenttia ovat verotonta tuloa.

Tässä tilanteessa maksat siis osingoista veroa vain 18 750 euron kokonaissummasta (0,25 x 75 000). Kokonaisverotuksesi siis osinkojen osalta on vain 5623 euroa (0,30 x 18 750) eli 30 prosenttia 18 750 euron verotettavasta summasta.

Yrittäjän palkanmaksu on monimuotoista

Kuten edeltä voi todeta, yrittäjän palkanmaksun muodot ovat varsin moninaiset. Joskus palkka on konkreettista palkkatuloa, jolloin sitä käsitellään aivan tavallisena palkkana siinä missä normaalina työntekijänäkin saatavaa palkkatuloa. Hyvin monesti tilanne on kuitenkin toinen ja yrittäjä nostaa yrityksestään yksityisottoja, osinkoa tai muuta tuloa, joka poikkeaa normaalitilanteista usein melko paljonkin.

Olipa yrityksen yhtiömuoto mikä tahansa, yrittäjällä on eniten mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, miten ja millaisessa muodossa tulonsa yrityksestä nostaa. Ei ole myöskään yhdentekevää, missä muodossa ja koska sen nostaa, sillä se voi vaikuttaa yrittäjälle käteen jäävään rahaan huomattavissa määrin. Esimerkiksi pääomatulo-osingon tehokas hyödyntäminen voi tuoda yrittäjälle huomattavasti enemmän tuloa vuodessa kuin se, että sama summa maksettaisiin normaalina palkkana.

Kuten yrityksen pyörittäminen muutenkin, on yrittäjän itselleen maksaman tulon suunnitteleminen osa yrittäjän työtä. Yritystoiminnassa pitää pystyä katsomaan hieman kauemmas horisonttiin, ja näin tulee toimia myös tulojen nostamista miettiessä.