tilintarkastus

Mikä on tilintarkastus ja miksi se tulee tehdä

Mikä on tilintarkastus ja miksi se tulee tehdä

Yritysten ja yhteisöjen maailmassa törmää monesti tilintarkastuksen käsitteeseen. Tilintarkastus on olennainen osa lainmukaista yritysten valvontajärjestelmää, jonka tarkoituksena on seurata, että yrityksen kirjanpito, tilinpäätös, hallinto ja liiketoiminta ovat olleet hyvän liiketoimintatavan mukaisia ja kaikki lakisääteiset asiat sekä velvollisuudet ovat tulleet täytetyksi tilikauden aikana. Tilintarkastuksessa varmistetaan, että yrityksen tilinpäätös on tehty oikein, lakisääteiset sekä sääntömääräiset kokoukset pidetty ja tilikauden aikana kaikki muutkin asiat hoidettu asianmukaisesti.

Lisäksi tilintarkastuksella pystytään tuomaan toiminnalle luottamusta yrityksen eri sidosryhmien silmissä. Tästä syystä jotkut yritykset tekevät tilintarkastuksen, vaikka eivät siihen välttämättä olisikaan velvollisia. Toisaalta rahoittajat tai yritystukia myöntävät tahot voivat vaatia tilintarkastuksen tekemistä ennen tuen tai rahoituksen myöntämistä tai niiden myöntämisen jälkeen varmistaakseen, että yrityksen toiminta erityisesti tukien kohdalla on ollut tarkoituksenmukaista ja kaikki tuen kriteerit ovat tulleet täytetyiksi. Jos yritys hakee siis yrityslainaa yrityksen kasvuun, voi rahoituksen myöntäjä vaatia, että tilintarkastus on tehty.

Tilintarkastuksen tekee yrityksen ulkopuolinen tilintarkastaja. Tilintarkastaja voi olla joko taloushallinnon alalla toimiva yritys tai yksityisenä ammatinharjoittajana toimiva henkilö. Jos tarkistava taho on henkilö, täytyy hänellä olla varatilintarkastaja.

Edellä mainittujen velvoitteiden lisäksi tilintarkastaja voi toimia yritykselle taloudellisena konsulttina kirjanpitäjän tapaan. Havaintojensa perusteella tilintarkastaja voi läpi tilikauden antaa yritykselle vinkkejä tarkastuksen kohteen omien prosessien kehittämiseksi.

Milloin tilintarkastus on suoritettava/pakollinen?

Tilintarkastuslakia muutettiin vuonna 2007 ja uusien säännöksien mukaan yrityksen tai yhteisön tulee suorittaa tilintarkastus tilikauden päätteeksi, jos jokin kolmesta seuraavasta kriteeristä täyttyy:

  • Taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa.
  • Liikevaihto ylittää 200 000 euroa.
  • Palveluksessa on keskimäärin enemmän kuin kolme henkilöä.

Lisäksi tulee huomioida, että tilintarkastuksesta vapautettuja ovat vain ne asunto-osakeyhtiöt, joiden huoneistomäärä on 30 tai vähemmän.

Vaikka mikään kriteereistä ei täyttyisi, se ei välttämättä tarkoita, etteikö tilintarkastusta tulisi tehdä. Jos yhteisön säännöissä, yhtiösopimuksessa tai yhtiöjärjestyksessä on kirjattu, että se suorittaa tilintarkastuksen, täytyy yrityksen tässä vaiheessa tehdä tilintarkastus vuosittain tilanteesta huolimatta.

Jos yrityksen liiketoiminta perustuu arvopaperikauppaan, arvopapereiden ostamiseen tai hallintaan (Holding-yhtiöt), on tässä tapauksessa yritys aina tilintarkastusvelvollinen. Tilantarkastus tulee tehdä myös jossain tilanteissa rahoitusta tai yritystukia varten.

Säätiöiden tulee suorittaa tilintarkastus aina poikkeuksetta. Kannattaa muistaa, että edellä mainitut rajat koskevat osakeyhtiötä, kommandiittiyhtiötä, avoimia yhtiöitä ja osuuskuntia. Sen sijaan liikkeen- tai ammatinharjoittajien eli toiminimellä toimivien yritysten ei tarvitse valita tilintarkastajaa itselleen. Käytännössä siis toiminimi on vapautettu tilintarkastusvelvollisuudesta kaikissa tilanteissa.

Yhtiön tilintarkastajan tiedot pitää ilmoittaa aina kaupparekisteriin. Näin pitää toimia myös, jos tilintarkastaja vaihtuu kesken tilikauden tai yhtiö päättää luopua tilintarkastuksesta. Jos taas yritys on velvollinen hoitamaan tilintarkastuksen, mutta tilintarkastusta ei ole tehty, voi Patentti- ja rekisterihallitus määrittää yritykselle tilintarkastajan.

Kuka voi toimia tilintarkastajana?

Tilintarkastajaksi voidaan nimetä joko tilintarkastusyhteisö tai yksittäinen HT-, KHT- tai JHT-tilintarkastaja, joka voi toimia esimerkiksi ammatinharjoittajana. HT-tutkinto on tilintarkastuksen perustutkinto, KHT-tilintarkastaja on erikoistunut yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen tilintarkastuksiin ja JHT-tilintarkastaja puolestaan julkishallinnon ja julkistalouden tilintarkastuksiin. Yrityksellä tulee olla siis vähintään koulutettu ja pätevyyden saanut HT-tilintarkastaja.

Myös yhdistyksillä on tilintarkastaja ja tilintarkastusvelvollisuus, jos edellä mainitut kolme kriteeriä täyttyvät. Tällöin yhdistyksellä tulee olla HTM- tai KHT-tilintarkastaja.

Jos kriteerit eivät täyty, voi yhdistys valita toiminnantarkastajat. Nämä voivat olla periaatteessa ketä vain, joiden voidaan ajatella pystyvän tulkitsemaan yhdistyksen taloutta ja toimintaa ja niiden asianmukaisuutta. Toiminnantarkastajat eivät saa kuitenkaan olla yhdistyksen hallituksessa tai hallituksen jäsenten lähisukulaisia. Yhdistyksen tai järjestön jäsenyys ei sen sijaan estä toiminnantarkastajan roolin ottamista.

Tilintarkastajan valitsee osakeyhtiössä yleensä yhtiökokous. Esimerkiksi kommandiittiyhtiössä ja avoimissa yhtiössä yhtiömiehet tekevät valinnan.

Mistä tilintarkastus koostuu?

Kuten aiemmin mainittiin, tilintarkastus on yritykselle tapa varmistaa, että kaikki asiat on hoidettu oikealla tavalla tilikauden aikana. Tilintarkastaja on riippumaton taho, ja voi siten suhtautua yrityksen tarkasteluun kirjanpitäjää kriittisemmin. Samoin kuin vaikkapa kirjoitetun tekstin kohdalla, on hyvä, että toinen silmäpari katsoo sen läpi ennen julkaisua. Vuosienkin jälkeen lopputulos ei välttämättä ole täydellinen ja toinen henkilö voi huomata jotain, mitä alkuperäinen tekijä, kirjoittaja tai kirjanpitäjä, on voinut jättää huomiotta.

Tillintarkastaja laatii yrityksestä tilintarkastuskertomuksen, joka tulee osaksi yrityksen tilinpäätöstä. Tilintarkastuksessa tarkastetaan yrityksen kirjanpito ja hallinto sekä hallinnon toiminnan oikeellisuus.

Tilintarkastuskertomuksen alussa kirjataan tilintarkastajan lausunto, joka yleensä antaa vapauden yrityksen johdolle. Esimerkiksi osakeyhtiössä yhtiökokous hyväksyy tai hylkää tilinpäätöksen tilintarkastuskertomuksen perusteella.

Miten tilintarkastus tehdään?

Hyvä tilintarkastaja perehtyy tarkastuksen kohteena olevaan yritykseen tai yhteisöön tarkasti, jolloin hän tietää yrityksen mahdolliset ongelmakohdat. Näin ollen hän voi havaita mahdolliset virheet ja korjata ne, jos hän sellaisia löytää. Tilintarkastus ei ole sidottu paikkaan, vaan tarkastus voidaan tehdä missä vain, kunhan tarvittavat dokumentit ovat tilintarkastajan kädessä.

Tilintarkastajan tarkastustoimenpiteitä voivat olla esimerkiksi henkilökunnan ja johdon kanssa tehdyt haastattelut, toiminnan yleinen havainnointi esimerkiksi yrityksen toimipisteellä, yrityksen toimintapolitiikkaan liittyvät testit, kolmansilta osapuolilta haetut näkemykset ja dokumenttien sekä aineistojen tutkiminen. Tutkittavia dokumentteja ja aineistoja ovat pöytäkirjojen lisäksi ainakin tilinpäätös ja tasekirja. Lisäksi tilintarkastaja voi käydä läpi tilinpäätökseen liittyviä tositteita, mutta ei käy tilinpäätöksen jokaista kirjausta erikseen läpi.

Erityisesti isommissa yrityksissä tilintarkastaja saattaa olla yrityksen toiminnassa tarkkailijana läpi tilikauden. Näin ollen hän pysyy kartalla siitä, mitä yrityksessä tapahtuu ja millaisiin asioihin esimerkiksi tilinpäätöksen suhteen hänen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota.

Kuka valvoo onko tilintarkastus tehty?

Vuodesta 2016 saakka tilintarkastusasioita on valvonut Suomessa Patentti- ja rekisterihallitus (PRH), ja tätä ennen tilintarkastamista valvoi Keskuskauppakamari. Lähtökohtaisesti yritys on luonnollisesti itse vastuussa siitä, että tilintarkastus tulee tehdyksi.

PRH valvoo, että yritykset huolehtivat tilintarkastusvelvollisuudestaan lain pykälien mukaisesti, jos tilanne sitä vaatii. Tilintarkastuslain 8 § sanoo myös, että jos tilintarkastajalla ei ole lain vaatimaa kelpoisuutta toteuttaa yrityksen tilintarkastusta tai yhtiöjärjestyksessä tai yhtiösopimuksessa tai säännöissä määritelty tilintarkastajien lukumäärä tai kelpoisuus eivät toteudu, voi PRH määrätä yritykselle kelpoisuuden täyttävän tilintarkastajan.

PRH joutuu kuitenkin pyytämään muutokseen lausunnon tilintarkastuslautakunnalta. Kuka tahansa voi tehdä PRH:lle ilmoituksen asiasta, mikäli tilintarkastaja ei ole kelpoisuudet täyttävä. Hallituksen jäsenen tai muun vastaavan yrityksen toimielimen tulee tehdä ilmoitus välittömästi, mikäli tilintarkastajan kelpoisuusehdot eivät täyty ja vaatia muutosta yrityksessä tilintarkastajan yritykselle valitsevalta elimeltä.

PRH vastaa myös tilintarkastajien kouluttamisesta, ja sillä on oikeus antaa henkilölle oikeudet toimia esimerkiksi HT-tilintarkastajana. PRH valvoo tilintarkastusta ja sen laatua laaduntarkistuksilla ja mahdollisten ilmoitusten kautta tapahtuvilla tutkinnoilla. Tilintarkastuslautakunta on tilintarkastusvalvonnassa suurimmat ratkaisut tekevä elin.

Paljon maksaa tilintarkastus?

Tilintarkastuksen hinta on harvoin listahinta, joka olisi määritelty tietyn suuruiseksi ja universaaliksi. Hinta määrittyy luonnollisesti sen mukaan, paljonko tilintarkastaja tekee töitä yrityksen tilintarkastuksen eteen. Ison yrityksen kohdalla tilintarkastajan työ voi olla hyvinkin aktiivista läpi tilikauden, ja näin ollen luonnollisesti myös työaikaa kertyy enemmän. Pienemmillä yrityksillä dokumentteja ja yhteydenottoja on vähemmän, ja näin ollen lasku tilintarkastuksesta ei tietenkään ole yhtä suuri.

Pienemmän yrityksen tai yhteisön tilintarkastus voi viedä joitain tunteja, esimerkiksi viisi tuntia. Valaistunut arvio voisi olla, että tilintarkastaja ottaa työstään vähintään 80–150 euroa tunnilta riippuen siitä, millaiselta tilintarkastajalta tai tilintarkastusyhteisöltä palvelu ostetaan. Näin ollen tilintarkastuksen hinta voisi olla noin 500 eurosta muutamaan tuhanteen euroon pienemmälle yritykselle. Jos tilintarkastajalta haetaan konsultointia, se voi nostaa tilintarkastuksen hintaa.

Mitä suurempi yritys ja mitä enemmän tarkistettavaa on, sen enemmän tilintarkastuksen hintakin tietysti on. Isommilla yrityksillä tilintarkastus voi maksaa useita kymmeniä tuhansia euroja, ja konsernirakenteisilla suurilla yrityksillä vielä paljon tätä enemmän.

Yleensä isommissa yrityksillä tilintarkastuksen hinta perustuu erikseen tehtyyn sopimukseen. Näin ollen esimerkiksi tilintarkastajayhteisön kanssa tehdyssä sopimuksessa on usein määritelty yhteisön sisältä jokin henkilö, joka on lähes täysipäiväisesti hoitamassa nimenomaan isomman yrityksen tilintarkastusta.