osakassopimus

Tarvitsenko yrittäjänä osakassopimusta?

Miksi osakassopimus voi olla tarpeen?

Yrittäjän matkalle tulee melko varmasti yllätyksiä. Korona ja covid ovat tuoneet sellaisia globaalisti lähes kaikille yrityksille, koosta riippumatta. Tavanomaisemmassakin ympäristössä olosuhteet tuppaavat muuttumaan yrityksen perustamisen jälkeen.

Ulkoisia muutoksia voivat aiheuttaa esim. teknologian ja tuotteistuksen kehittyminen, kilpailijakentän muutokset, rahoittajapankin muuttunut lainapolitiikka tai lainsäädännön ja viranomaisten vaatimukset tuotteelle tai palvelulle. Yhtiön sisällä ja omistajien piirissä voi tapahtua muutoksia. Toiminnan käynnistyttyä tyypillistä on suunnitellun tuotteen tai palvelun muokkaantuminen alkuperäisistä ajatuksista, yksinyrittäjä voi löytää yhtiön kasvun kannalta tarvittavan osakaskumppanin, rahoittaja tai sijoittaja voi tulla osakkaaksi yhtiöön. Tai voi tapahtua jotain täysin ennakoimatonta, kuten yhtiökumppanin sairastuminen tai menehtyminen.

Ennakoiva osakassopimus voi olla tarpeen, jotta mahdollinen muutos ei lamauta yhtiön toimintaa.

Osakassopimus on syytä tehdä ennakoiden

Varautuminen muutoksiin on useimmille yrittäjille tarpeen, samaan tapaan kuin vakuutuksen ottaminen keskeisille tuotantotekijöille, kuten varastolle, tuotantotiloille ja -laitteille. Tai varautuminen tuotannon tai palvelun keskeytymiseen ulkoisen häiriön, kuten vesivahingon tai tulipalon johdosta. Osakassopimus voi olla muutosten varalle yhtä olennainen suoja kuin vakuutus tai jopa yrittäjän kannalta kriittisempikin.

Vertailun voisi tehdä myös perheoikeudelliseen avioehtoon. Liittoa suunniteltaessa yhteisen taipaleen oletetaan olevan onnellinen eikä taloudellinen näkökulma ainakaan eron varalle ole päällimmäisenä mielessä. Varautumista eroon ei ole luontaisasti helppoa käsitellä – liitonhan pitäisi kestää myötä- ja vastoinkäymiset, kunnes kuolema erottaa. Yritystoiminnassa aikajänne ei ehkä ole lähtökohtaisestikaan aivan näin pitkä, mutta useimmiten kuitenkin liiketoiminta on suunniteltu kestämään ja kehittymään vuosiksi eteenpäin.

Näin ollen on tarpeen varautua myös muutoksiin ja jopa sellaisiin, joiden lähdettä on hyvin vaikea arvata kattavasti vielä yritystoimintaa käynnistettäessä. Näistä syistä on syntynyt osakassopimuksen tarve. Parhaimmillaan se on tehty yksimielisten osakkaiden kesken jo ennen yrityksen toiminnan käynnistämistä. Tarve osakassopimukselle voi ajankohtaistua myös esim. yrittäjäosakkaan suunnitellessa osakkuuksien laajentamista luottotyöntekijöille näiden sitouttamiseksi, tai ulkoisille sijoittajille rahoituksen turvaamiseksi.

Minkälaisiin muutoksiin yleensä varaudutaan?

Toiminnan käynnistyessä tyypillisesti usko omaan toimintaan ja menestyksen on vahvaa ja osakkaiden mahdollinen erilainen osaaminen ja vastuualueet täydentävät toisiaan. Matkaan lähdettäessä varautuminen haasteisiin ja muutoksiin ei ole ensimmäisenä mielessä.  Matkan varrella tyypillisesti kohdataan rahoituksen, kannattavuuden, kasvun, henkilöstön, tuotekehityksen tai vaikkapa osakkaiden jaksamisen, terveyden tai perhetilanteen kannalta haasteita ja muuttuvia olosuhteita. Ajan kuluessa myös partnereiden kesken voi tapahtua muutoksia.

Voi käydä niinkin, että osakkaiden tiet erkanevat. Se voi olla yritystoiminnan jatkamisen kannalta iso kysymysmerkki, jos tilanteeseen ei olla varauduttu. Muutos voi muodostaa esim. rahoittajalle esteen jatkorahoittamiselle. Tai osa asiakkaista tai henkilökunnasta uhkaa siirtyä partnerin mukana kilpailijalle. Tai lähtevä osakas haluaisi lunastaa osakkuutensa, mikä aiheuttaa yhtiölle tai toisille osakkaille rahoitushaasteen.

Osakassopimuksen sisällöstä

Osakassopimuksen sisältö riippuu osin yhtiön koosta, osakkaiden määrästä ja rakenteesta sekä yrittäjien tahtotilasta. Laajimmissa sopimuksissa varaudutaan hyvinkin yksityiskohtaisesti erilaisiin vaihtoehtoihin esim. yhtiön rahoitusrakenteiden ja eri instrumenttien osalta (osakeannit, pääomalainat, vaihtovelkakirjat), niihin liittyviin vanhojen osakkaiden ns. dilutaatiosuojan osalta (omistusosuuden mahdollisen laimentumisen taso esim. suunnattujen antien yhteydessä) ja ns. exit-strategiaan (esim. pääomasijoittajat tyypillisesti suunnittelevat yhtiön tai osakkuutensa myyntiä tai vaihtoehtoisesti pörssilistausta viiden vuoden sisällä).

Osakassopimus on luonteeltaan osakkaiden keskeinen sopimus, jota esim. osakeyhtiölaki ei suoranaisesti sääntele. Osakassopimuksella ei kuitenkaan voida rikkoa esim. osakeyhtiölain keskeisiä periaatteita, kuten kaikkien (myös osakassopimuksen ulkopuolisten) osakkaiden tasa-arvoisen kohtelun vaatimusta eikä osakassopimus voi olla ristiriidassa yhtiöjärjestyksen kanssa.

Osakkaiden väliset kilpailukieltolausekkeet ovat tyypillisiä osakassopimuksen ehtoja kaiken kokoisissa yrityksissä. Osakashan ei välttämättä ole työsuhteessa yhtiöön, jolloin esim. osakeyhtiölaista tai työsopimuksesta ei suoraan seuraa mitään kilpailurajoitteita. Yrittäjän on muuten hyvä huomata myös se, että johtaja- ja työsopimusten kilpailukieltolausekkeiden tulkinta on tänä vuonna tiukentunut ja tyypillisesti yritykset joutuvat aina jatkossa kompensoimaan eli maksamaan korvausta koko kilpailukiellon ajan. Kilpailukieltolauseketta voi olla tarpeen täydentää osakkuuteen liittyvällä osakassopimuksella, johon ei noudateta työsopimuslakia.

Mikäli osakkaiden määrä on isompi ja yhtiössä on selkeästi eri kokoisia osakkaita, tyypillisesti esim. perustajajäsenillä yleensä isompina osakkaina on oma keskinäinen osakassopimuksensa ja esim. myöhemmin työntekijöiden ja toimivan johdon kannustinjärjestelmien kautta tulevilla osakkailla on suppeampi liittymissopimus. Tyypillisesti osakassopimuksessa perustajaosakkaat tai yrittäjäosakas määräävät esim. yhtiön mahdollisessa myyntipäätöksessä isompina osakkaina niin, että pienempien osakkaiden on seurattava isompien osakkaiden päätöksiä. Toisaalta pienemmille osakkaille tyypillisesti varmistetaan oikeus myydä osakkeet samoin taloudellisin ehdoin kuin määräävät osakkaat.

Yleisesti henkilöosakkaiden omistus voi olla osakassopimuksessa sidottu työsuhteeseen, ainakin jos osakkuuden perustana on ollut työsuhde. Perheyrityksissä tai muutoin perustajaosakkaiden osalta työsuhteen vaatimusta ei välttämättä ole ja tarkoitus voi olla esim. enemmistön siirtäminen seuraavalle sukupolvelle. Tasa-arvoisten yrittäjäpartnereiden kesken lienee yleensä syytä osakassopimuksessa sopia, miten oletettu työpanos vaikuttaa osakkeiden omistukseen ja miten mahdollinen osakkeiden lunastaminen tai myyminen toteutetaan.

Sama luonnollisesti koskee työntekijöitä ja johtoa, joiden osakkuus on perustunut työsuhteeseen. Yhtiön kannalta voi olla haitallista, jos osakkeita edes pienessä määrin on ulkopuolisilla tai sittemmin jopa kilpailijoiden hallussa. Näillä ei ainakaan välttämättä ole alun perin haettua positiivista vaikutusta yhtiön toimintaan ja arvon kehitykseen. Saattaapa entinen luottohenkilö sittemmin olla kilpailijana yritykselle jossain roolissa, eikä henkilölle tällöin haluta jakaa yhtään ylimääräistä informaatiota esim. yhtiökokouksessa. Vähemmistöosakkeiden status voi myös hankaloittaa yhtiön enemmistön osakkeiden myyntiä eli ns. exitiä. Ostaja saattaa esim. haluta koko osakekannan haltuunsa yksinkertaisella menettelyllä ilman erillisiä neuvotteluita vähemmistöosakkaiden kanssa.

Tyypillisesti osakassopimuksessa käsitellään myös yhtiön osinkoperiaatteita, esim. niin, että vähintään 50 % vuosituloksesta jaetaan vuosittain osinkoina. Vaihtoehtoisesti yhtiöllä voi esim. investointien johdosta olla tarpeen pidempienkin periodien aikana vahvistaa tasettaan tai varautua esim. investointeihin, jolloin sovittu osinkopolitiikka voi rajoittaa voitonjakoa. Tietysti yhtiöllä voi olla rahoittajiensa kanssa ehtoja eli ns. kovenantteja, jotka osaltaan rajoittavat yhtiön voitonjakoa.

Osakassopimuksen ja yhtiöjärjestyksen suhde

Yhtiötä perustettaessa on hyvä pohtia osakassopimuksen ja yhtiöjärjestyksen suhdetta. Nykyisin osakeyhtiölaki mahdollistaa hyvinkin suppean ja ylimalkaisen yhtiöjärjestyksen, jossa mainitaan toiminimi, kotipaikka, toimialana mahdollisesti kaikki lainmukainen liiketoiminta ja mainitaan hallituksen edustavan yhtiötä.

Yhtiötä perustettaessa minimimalli voi vaikuttaa kätevältä, mutta tosiasiassa yhtiön kannalta on kuitenkin tarpeen sopia monista seikoista jatkossa yksityiskohtaisemmin. Tällöin yhtiön kannalta osakassopimuksella voidaan räätälöidä tarkoituksenmukainen sääntely, jossa esim. muutokset voidaan tehdä osakkaiden kesken ilman, että julkiseen kaupparekisteriin täytyy tehdä muutoksia.

Toisaalta osakassopimuksessa on syytä huomioida, että sen ehtoja ei ilman muuta sopimusta voida muuttaa enemmistöpäätöksin, kuten tyypillisesti yhtiöjärjestyksen osalta.

Osakassopimuksessa voi olla yhtiöjärjestystä täydentäviä määräyksiä hallituksen kokoonpanosta ja hallituksen puheenjohtajan nimittämisestä. Toisinaan omistajaryhmät sopivat näiden paikkojen kierrättämisestä. Toimitusjohtajan ja muunkin ylimmän johdon nimityksistä voidaan myös sopia periaatteita osakassopimuksessa. Isommissa yrityksissä voi olla myös esim. nimitysvaliokunta ja muitakin nimettyjä valiokuntia, joista on säädetty yhtiöjärjestyksessä ja-/tai osakassopimuksessa.

Osakassopimus ja tosiasiallisen edunsaajan määritelmä

On hyvä huomioida, että osakassopimus voi vaikuttaa osakkaan määrittelyyn ns. tosiasialliseksi edunsaajaksi, jotka 2020 lähtien on useimpien yhtiöiden osalta rekisteröitävä patentti- ja rekisterihallitukseen kaupparekisteri-ilmoituksella. Yleensä tosiasiallinen edunsaaja on henkilö, joka omistaa suoraan tai välillisesti yhtiöstä yli 25 %. Esim. yhtiön osakasjoukon kasvettua ja prosentuaalisten osakkuuksien pienentyessä perustajaosakas voi kuitenkin olla osakassopimuksen perusteella tosiasiallinen edunsaaja, vaikka omistus olisikin tippunut alle 25 %:n, jos hän käyttää muulla perusteella tosiasiallista määräysvaltaa yrityksessä.

Muu peruste voi olla esimerkiksi juuri osakassopimus, jossa esimerkiksi perustajaosakkaalla on oikeus nimittää enemmistö yhtiön hallituksen jäsenistä tai hänellä on veto-oikeus tiettyihin keskeisiin päätöksiin.

Esimerkiksi pankit ja muut rahoituslaitokset ovat velvollisia rahanpesulain perusteella selvittämään yhtiön tosiasialliset edunsaajat ja tyypilliset vaativat tällaista henkilöä tunnistautumaan yleensä pankkitunnustensa kautta. Jos tällainen henkilö olisi esim. ns. PEP eli poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö tai tällaisen perheenjäsen, status tosiasiallisena edunsaajana voi käytännössä hankaloittaa yhtiön pankkipalveluita. Samoin voi käydä, jos tosiasiallinen edunsaaja olisi Yhdysvaltojen verottajalle rekisteröitävä henkilö (ns. Fatca-rekisteröinti).

Käytännön esimerkkejä

Osakassopimuksen tarpeellisuuteen voi vastata yksinkertaisesti – yleensä se on tarpeen, jotta mahdollisesti muutenkin haastava muutostilanne voidaan hallita ja osakkaatkin voivat paremmin ennakoida päätöksiensä vaikutuksia! Näin on myös pienempien yritysten kohdalla ainakin siitä lähtien, kun osakkaita on tulossa enemmän kuin yksi.  Hyvin suurella todennäköisyydellä tällöin on nimittäin hyödyllistä pohtia esim. seuraavan tyyppisiä kysymyksiä;

  • Mitä jos yrittäjäkumppani on työkyvytön pidemmän aikaa tai peräti kuolee? Jatkanko yrittämistä ja tuloksen jakamista kuolinpesän osakkaiden kanssa, jotka eivät ehkä halua osallistua yrityksen operatiiviseen toimintaan tai joiden en halua siihen osallistuvan.
  • Mitä jos myyntijohtaja siirtyy kilpailijalle kilpailukieltoperiodin jälkeen? Miten uudelle myyntijohtajalle rakennetaan kannustinpaketti? Pääomistajan omistus voi olla jo lähellä 50 %, eikä määräysvallan menetys miellytä häntä.
    • Osakassopimuksessa voisi olla tarpeen sopia osakkeiden lunastamisoikeudesta. Yksinkertainen ja kaikkien kannalta reilu malli voi olla osakkeiden hinnoittelu tällöin osakekohtaisesti taseen ns. substanssiarvoon.
  • Yksi perustajaosakkaista lähestyy eläkeikää toimittuaan ansiokkaasti avaintehtävissä pitkän aikaa. Osakkeita tarvittaisiin kuitenkin uusien kykyjen kannusteiksi. Muut perustajaosakkaat toimivat vielä aktiivisesti yhtiön johdossa ja muulle henkilökunnalle on jo jaettu kannustinosakkuuksia melko mittavasti henkilöstön määrän jatkuvasti kasvettua.
    • Osakassopimuksessa voidaan määritellä ns. good-leaver, joka esim. eläköitymisen yhteydessä saa halutessaan pitää esim. 50 % omistamistaan osakkeista ja muut osakkeet lunastetaan yhtiölle sovittuun hintaan ja tarjottavaksi esim. uusien avainhenkilöiden kannustimiksi.
  • Yhtiön viisi perustajajäsentä ovat toimineet yhtiön johdossa vuosien ajan hyvässä yhteisymmärryksessä yhtiön kehityksen linjoista. Viime aikoina kuitenkin yksi näistä on halunnut yhtiön toimintaan suurta muutosta ja tämän seurauksena hän on lähes kaikissa asioissa ollut toista mieltä muiden osakkaiden kanssa. Yhtiön yleinen ilmapiirikin on tämän seurauksena muuttunut riitaisaksi ja päätöksenteko vaikeaksi.
    • Osakassopimuksessa voi olla ehto, että esim. perustajaosakkaiden ¾ enemmistöllä perustajaosakkaan osakkeet voidaan lunastaa ja hänen johtajasuhteensakin päättää. Tällöin partnereiden eripura ei kuitenkaan kaada tai sakkaa yhtiön toimintaa.