Mistä syystä talous osoittaa heikkenemisen merkkejä?

Sekä Suomen, että Euroopan talouteen kohdistuu tällä hetkellä useita eri taloutta heikentäviä tekijöitä. Energiahintojen ja raaka-aineiden hinnat ovat nousseet erittäin voimakkaasti. Korkotaso on myös vuoden 2022 aikana noussut erittäin voimakkaasti yhdessä inflaation kanssa. Mm. näistä tekijöistä johtuen talouskasvu hidastuu voimakkaasti jo tämän vuoden ja erityisesti vuoden 2023 aikana.

Minkä vuoksi korot tällä hetkellä nousevat?

Yleinen korkotaso on voimakkaasti sidoksissa keskuspankkien ohjauskorkoihin, keskeisimpinä Yhdysvaltain keskuspankki Fed ja Euroopan keskuspankki EKP. Voimakkaasti kasvanut inflaatio on pakottanut keskuspankit reagoimaan siihen nostamalla ohjauskorkojaan. Ohjauskorkojen muutoksen nostavat samaan aikaan myös markkinakorkoja. Ohjauskorkojen ennustetaan jatkavan nousuaan vähintään vuoden 2022 loppuun asti.

Kuinka yritys voi varautua talouden heikkenemiseen?

Talouden heikkeneminen aiheuttaa yrityksille merkittäviä haasteita. Mikäli yrityksen talous on jo ennestään heikolla pohjalla, voi vuoden heikompi jakso voi tarkoittaa yrityksen toiminnan päättymistä. Yrityksen onkin tärkeää reagoida jo hyvissä ajoin mahdollisempaan heikompaan jaksoon. Yrityksen velkaisuus olisi tärkeää olla sellaisella tasolla, että se kestää myös lisälainanoton tarvittaessa. Yrityksellä on myös hyvä olla väylä hankkia rahoitusta nopeasti , mikäli se kohtaa akuutin kassakriisin. Väylänä hankkia nopeaa rahoitusta toimii esimerkiksi vakuudeton yrityslaina. Kiinnitä huomio myös kannattavuuteen. Mikäli markkinan odotetaan heikentyvän, kuinka paljon sillä tulee olemaan vaikutuksia yrityksen kannattavuuteen. Mitä toimia yritys voisi toteuttaa, mikäli sen kannattavuus painuu voimakkaasti negatiiviseksi? Mm. nämä ovat aiheita, joita yritysjohdon olisi tärkeää miettiä.

Kuinka talouden odotetaan kehittyvän lähivuosien aikana?

Talouskasvun odotetaan heikkenevän merkittävästi sekä Euroopassa, että Suomessa vuonna 2023. Arviot kuitenkin hidastumisen voimakkuudesta vaihtelevat voimakkaasti. Valtiovarainministeriö ennustaa Suomen talouden kasvavan vuoden 2023 aikana 0,5 % ja vuonna 2024 1,4 prosenttia. Suomen Pankki ennustaa Suomen talouskasvun olevan -0,3 % vuonna 2023 ja 1,1 % vuonna 2024. Vaikka ennusteissa on voimakkaita eroja, ennustavat molemmat tahot talouskasvun hidastuvan voimakkaasti vuodesta 2021. Euroalueelle Euroopan keskuspankki arvio 0,9 % kasvua vuodelle 2023, mutta osa iso osa ennusteita arvio talouden kasvavan paljon EKP:n ennustetta hitaammin. Iso tekijä koko euroalueen kasvun hidastumiselle on Saksa, jonka talouden ennustetaan heikkenevän pahimmillaan jopa -3,5 %.

Yrittäjyys

17. lokakuun 2022

Miksi talous osoittaa heikkenemisen merkkejä?

Sekä Suomen, että Euroopan talous osoittaa heikkenemisen merkkejä. Tässä artikkelissa käymme läpi, minkä vuoksi yleinen taloudellinen tilanne Euroopassa heikkenee ja mitkä ovat juurisyyt heikkenemisen taustalla.

Sisällysluettelo

Kustannusten nousu

Yhtenä suurimmista vaikuttajista yleisen talouskasvun hidastumiseen erityisesti Euroopassa on toiminut kustannusten nousu. Jyrkästi nousseita kustannuksia ovat mm. energia, raaka-aineet ja korkokustannukset. Nämä kaikki vaikuttavat voimakkaasti sekä kotitalouksiin, sekä yrityksiin.

Energian hinnan nousu

Energian hinta on noussut voimakkaasti vuoden 2022 aikana. Keskeisimpänä syynä energiaan kovaan hinnannousuun Euroopassa voidaan sanoa olevan Venäjän aloittama hyökkäyssota Euroopassa. Venäjältä saapuvan energian määrä on romahtanut, mikä on aiheuttanut Euroopan energiamarkkinoilla suuria muutoksia.

Energian hinnan nousu vaikuttaa talouteen monella tapaa. Energian hinnan nousu aiheuttaa kustannuksia sekä yrityksille, kuin myös kotitalouksille. Kun kotitalouksien energiakustannukset kasvavat voimakkaasti yhdistettynä muiden elinkustannusten samanaikaiseen nousuun, on kotitalouksilla yhä vähemmän rahaa käytettäväksi tuotteisiin ja palveluihin. Kuluttajien heikentyneet kulutusmahdollisuudet vaikuttavat suoraan tuotteiden ja palveluiden kysyntään.

Monella erityisesti teollisuusalan yrityksellä energia on yksi suurimpia kulueriä. Energian hinnan voimakas nousu aiheuttaa näin ollen monelle paljon energiaa käyttävällä yritykselle suuria lisäkustannuksia. Suorien vaikutusten lisäksi energian hinta vaikuttaa heikentävästi yritysten kysyntään, kuten kävimme lävitse.

Raaka-aineiden hinnan nousu

Raaka-aineiden hinnan ovat olleet nousussa jo useamman vuoden ajan. Covid-19 virus aiheutti kansainvälisiin tuotantoketjuihin katkoksia, koska useissa maissa jouduttiin turvautumaan paikoin täyssulkuihin ja eristämiseen, jotta viruksen leviäminen saatiin hallintaan. Raaka-aineiden hintojen nousuun on vaikuttanut myös polttoaineiden ja energian hinnan nousu.

Monella yrityksellä raaka-aineiden hinnat ovat nousseet voimakkaasti, mutta yrityksen voi olla vaikeaa siirtää nousseita raaka-ainekustannuksia täysimääräisesti sen myymien tuotteiden hintoihin. Mikäli kyseessä ei ole välttämättömyyshyödyke, kuten vessapaperi tai pesuaine, ei kuluttajat välttämättä ole valmiita maksamaan yrityksen tuotteesta korkeampaa hintaa kuin aikaisemmin. Mikäli yritys ei pysty siirtämään kohonneita raaka-ainakustannuksia tuotteiden hintoihin, tarkoittaa se pahimmillaan yrityksen kannattavuuden heikennyttyä sen ajautumista pahoihin maksuvaikeuksiin.

Korkokustannusten nousu

Korkojen jyrkkä nousu on aiheuttanut lainasta maksettavien kulujen voimakasta kasvua niin yrityksille, kuin myös kotitalouksille. Kuten energiahintojen kohdalla, myös korkokustannusten nousu heikentää osaltaan kuluttajien ostovoimaa. Yksittäisen yrityksen kannalta ratkaisevaa on, onko lainana vaihtuvakorkoinen vai kiinteäkorkoinen laina. Mikäli yrityksellä on kiinteäkorkoinen laina, kuten esimerkiksi CrediNordin vakuudeton yrityslaina, ei yrityksen lainakustannukset nouse, vaikka yleinen korkotaso nousisi. Käymme korkoja tarkemmin läpi artikkelin seuraavassa kappaleessa.

Korkojen nousulla merkittävä vaikutus talouskasvuun

Korot ovat nousseet vilkkaasti vuoden 2022 aikana. Koska inflaatio on paikoitellen noussut Euroopassa ja Yhdysvalloissa lähelle kymmentä prosenttia, on keskuspankkien ollut pakko reagoida inflaatioon nostamalla omia ohjauskorkojaan.

Korkotason nousu aiheuttaa merkittäviä kustannuksia niin valtiolle, yrityksille, kuin myös kotitalouksille. Suomessa ylivoimaisesti suosituin viitekorko 12 kuukauden Euribor, on noussut vuoden alusta negatiivisesta korosta syyskuuhun mennessä yli 2,5 prosenttiin. Asuntovelallisissa kotitalouksissa lainasta maksettava korkokulut ovat saattaneet jopa kolminkertaistua vuoden alusta. Samaan tapaan korkokustannusten nousu aiheuttaa lisäkustannuksia myös yrityksille. Lisää korkotason kehityksestä ja vaikutuksista voit lukea artikkelistamme korkojen nousun vaikutukset yrityksille.

Kotitalouksien ostovoima heikkenee

Kotitalouksien ostovoima ja kulutushalukkuus heikkenee. Kuten kävimme läpi, aiheutuu nykyisessä taloustilanteessa kotitalouksille voimakasta kulujen nousua. Energian ja elintarvikkeiden hinnat nousevat samanaikaisesti korkokulujen kanssa. Palkkakehitys sen sijan seuraa hitaasti perässä, jonka vuoksi useimmilla kotitalouksilla jää pakollisten kulujen jälkeen vähemmän rahaa käytettäväksi. Taantuman pelko näkyy myös kotitalouksien kulutuskäyttäytymisessä, josta tulee varovaisempaa.

Yritysten kysyntä on vahvasti riippuvainen kotitalouksien ostovoimasta ja kulutuskäyttäytymisestä. Näin ollen vaikutukset näkyvät saman tien myös yrityksissä. heikentynyt taloustilanne pakottaa osaa yrityksistä tekemään sopeuttamia toimia lomauttamalla tai irtisanomalla osan henkilöstöstään. Tämä heikentää entisestään kotitalouksien ostovoimaa ja ruokkii entistä enemmän taloutta kohti taantumaa.

Venäjän markkinan romahtaminen

Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vuoksi useimmat länsimaiset yritykset ovat asteittain poistuneet kokonaan Venäjän markkinoilta. Vaikka Venäjä ei ole enää vuosiin ollut yhtä merkittävä vientimaa Suomelle kuin ennen, on Venäjä silti vieläkin ollut Suomelle hyvin merkittävä kauppakumppani. Kokonaisvolyymiltään Venäjä oli vuonna 2021 Suomen kolmanneksi tärkein kauppakumppani noin 12,3 miljardin osuudellaan.

Usealle kotimaiselle yritykselle Venäjän markkina muodosti hyvin merkittävän osan niiden liiketoiminnasta. Yritykset ovat vetäytyneet markkinoilta joko alas ajamalla toimintansa tai myymällä toimintonsa nimellisellä korvauksella. Yksi suurimmista kärsijöistä on ollut Nokian Renkaat. Vuonna 2021 yhtiön valmistamista henkilöautonrenkaista 80 % oli valmistettu Venäjällä. Yritys on päättänyt vetäytyä kokonaan Venäjältä, mutta vetäytyminen tapahtuu yhtiön mukaan asteittain ja hallitusti.

Miltä talouden lähitulevaisuus näyttää?

Kuinka talouden arvioidaan kehittyvän lähivuosina sekä Suomessa, että Euroopassa?

Suomen talouden kehityksestä ristiriitaisia arvioita

Vaikka talous sekä Euroopassa, sekä Suomessa näyttää heikkenemisen merkkejä, on tulevaisuuden talouskehitystä vaikea arvioida. Pellervon taloustutkimus PTT ennustaa Suomen bkt:n kasvavan tämän vuoden aikana 1,6 prosenttia ja tulee laskemaan arviolta 0,5 prosenttia. Valtiovarainministeriö ennustaa kuitenkin huomattavasti positiivisempaa talousnäkymää ja arvioi, että bkt tulee kasvamaan vuonna 2023 0,5 prosenttia. Positiivisena Suomen tilanteeseen voidaan nähdä se, että Suomen energiajärjestelmä ei ole yhtä riippuvainen venäläisestä kaasusta, kuin moni muu Euroopan maa, kuten Saksa tai Italia. Siitä huolimatta energian hinta tulee nouseman myös Suomessa voimakkaasti, jolla tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia.

Euroopan huolena Saksan talouskasvun hidastuminen

Saksa on jo pitkään ollut Euroopan talouskasvun veturi. Energian hinnan nousu iskee Saksan talouteen kuitenkin erittäin kipeästi ja vaikutukset voivat olla pitkäkestoisia. Saksalaispankki Deutsche Bank ennustaa Saksan bkt:n vuoden 2023 aikana 3,5 prosenttia. Pankki ennustaa Saksan kasvun olevan euroalueen keskiarvoa hitaampaa myös vuosina 2024 ja 2025. Saksan talouskasvu vaikuttaa oleellisesti koko euroalueen kasvuun. Euroalueen ennustetaan kasvavan hyvin heikosti vuonna 2023. EKP ennustaa talouskasvun olevan vuonna 2023 euroalueella 0,9 %, mutta huomattava osa ennustaa merkittävästi tätä heikompaa kasvua.

Saksan heikentyvä taloustilanne vaikuttaa suuresti koko Euroopan talouteen. Saksa on ollut jo vuosia myös Suomen tärkein kauppakumppani. Vuonna 2021 Suomen kokonaisviennistä 13,3 prosenttia suuntautui Saksaan. Seuraavaksi suurimmat vientimaat Suomelle olivat Ruotsi (10,3 % ja Yhdysvallat (6,7 %).