Mitä arvonlisäverolla tarkoitetaan?
Arvonlisävero on kulutusvero, joka koskee lähes kaikkea tavaroiden ja palveluiden myyntiä. Arvonlisävero lisätään tuotteen myyntihintaan. Arvonlisäveroa kannetaan myös tuotanto- ja jakeluketjuissa tapahtuvasta myynnistä, mutta yritykset saavat kuitenkin vähentää ostoihin sisältyvän arvonlisäveron myyntien arvonlisäverosta. Lopullisen arvonlisäveron maksaa siten tavaran tai palvelun lopullinen kuluttaja, joka ensiksi maksaa veron myyjälle, joka tilittää lopulta veron valtiolle. Yrityksen on lisättävä arvonlisävero asiakkaan laskuun, mikäli yritys on arvonlisäverovelvollinen. Tässä artikkelissa käsittelemme, mitä kaikkea yrityksen arvonlisäverovelvollisuuteen liittyy ja mitä kaikkea yrityksen on otettava huomioon arvonlisäveron suhteen.
ALV-velvollisuus
Arvonlisävero koskee kaikkia yritysmuotoja ja pääsääntöisesti kaikki Suomessa harjoitettu elinkeinotoiminta on arvonlisäverollista, kuitenkin tietyin poikkeuksin. Kun yrityksen toiminta on arvonlisäverollista toimintaa, koskee yritystä tällöin alv-velvollisuus. Tällöin yritys ilmoittautuu alv-velvolliseksi ja se liitetään alv-rekisteriin. Olemme käsitelleet alv-rekisteriä jo aiemmassa artikkelissamme, jonka löydät täältä.
Vähäinen liiketoiminta
Yksi poikkeus yrityksen arvonlisäverovelvollisuuteen syntyy, mikäli kyse on vähäisestä liiketoiminnasta. Vuonna 2021 vähäisen liiketoiminnan raja liikevaihdolla mitattuna on 15 000 euroa. Vähäisen liiketoiminnan liikevaihtoarajasta on tärkeä huomioida, että kyseessä on 12 kuukauden liikevaihto. Mikäli yrityksen tilikausi on ollut lyhyempi kuin 12 kuukautta, suhteutetaan se vastaamaan 12 kuukauden liikevaihtoa. Liikevaihto lasketaan aina ilman arvonlisäveron osuutta. Yrittäjän on siis arvioitava ylittyykö tulevana tilikautena alv-velvollisuuden liikevaihtoraja vai ei. Käytännössä yrittäjän kannattaa ilmoittautua alv-velvolliseksi, mikäli on olemassa pienikin riski, että liikevaihtoaraja voisi ylittyä. Tämä johtuu siitä syystä, että mikäli yritys ei ole ilmoittautunut alv-velvolliseksi ja yrityksen liikevaihto ylittää alv-velvollisuuden liikevaihtorajan, joutuu yritys maksamaan takautuvasti kaikki tilikaudelta kuuluvat arvonlisäverot. Kuitenkin, mikäli syntyisi tällainen harmillinen tilanne, on CrediNordilta mahdollista saada tilapäistä rahoitusta yritykselle nopeasti.
ALV-vähennysoikeus
Vaikka yrityksen ei olisi liikevaihtonsa puolesta pakollista liittyä arvonlisäverovelvolliseksi, on se silti monesti kannattavaa. Yksi syy hakeutua vapaaehtoisesti alv-velvolliseksi on arvonlisäveron vähennysoikeus. Vähennysoikeus tarkoittaa yrityksen oikeutta vähentää hankintoihinsa sisältyvän arvonlisäveron myyntien alv:sta. Vähennysoikeus koskee hankintoja ja palveluita, jotka liittyvät yrityksen liiketoiminnan harjoittamiseen. Yrittäjän hankkiessa esimerkiksi auton, sekä yrityksen käyttöön, että yksityiskäyttöön, saa autosta tehdä alv-vähennyksen siltä osin kuin se on liiketoiminnan käytössä.
Alv alarajahuojennus
Yrityksen arvonlisäverovelvollisuudesta seuraa oikeus myös arvonlisäveron alarajahuojennukseen. Mikäli yrityksen liikevaihto jää alle 15 000 euron, on yrityksen mahdollista hakea tilittämänsä arvonlisäverot takaisin alarajahuojennuksen avulla. Liikevaihdon ollessa 15 000 ja 30 000 euron välillä, on tällöin yrityksellä käytössä osittainen huojennus. Osittaisen huojennuksen laskentaan on mahdollista käyttää verottajan tarjoamaa laskuria. Arvonlisäveron alarajahuojennus toimii yhtenä kannustimena liittyä alv-velvolliseksi. Yrittäjän ei kannata olla liittymättä alv-velvolliseksi, vaikka uskoisi liikevaihdon todennäköisesti jäävän alle 15 000 euron, koska siinä tapauksessa tilikaudelta tilitetyt alvit palaavat takaisin yritykselle. Alarajahuojennuksen kautta palautuvat alvit ovat yritykselle verotettavaa tuloa ja ne lasketaan yrityksen seuraavan vuoden tuloksi.
Arvonlisäveron periminen asiakkaalta
Yritys perii arvonlisäveron asiakkaalta laskutuksen yhteydessä. Arvonlisävero lasketaan verottomasta kauppahinnasta ja lisätään sen päälle. Arvonlisäveron määrä riippuu myytävän tavaran tai palvelun arvonlisäverokannasta. Arvonlisäveron merkintä laskuun riippuu, myydäänkö tavara tai palvelu yritykselle vai kuluttajalle. Seuraavaksi käymme läpi, kuinka alv merkitään asiakkaan laskuun ja mitkä alv-kannat Suomessa tällä hetkellä ovat käytössä.
Alv:n merkitseminen laskuun
Kun tuote tai palvelu myydään yritykselle on laskusta käytävä alv:n osalta ilmi myyjän alv-tunniste, tuotteiden yksikköhinnat ilman veroa ja veron peruste verokannoittain, verokanta, sekä suoritettavan veron määrä. Jos kyseessä on käännetyn verovelvollisuuden kauppa, taikka yhteisömyynti, tulee laskuun merkitä myös ostajan alv-tunniste. Kotimaisessa kaupassa alv-tunnisteena toimii y-tunnus.
Mikäli laskun verollinen kokonaismäärä on alle 400 euroa, taikka kyseessä on kuluttajalle tapahtuva myynti, voidaan soveltaa kevennettyä laskumerkintää. Tällöin alv:n osalta laskusta on käytävä ilmi suoritettavan veron määrä verokannoittain tai veron peruste verokannoittain, tuotekohtaista erittelyä ai tarvita. Hinnat voidaan ilmoittaa laskussa arvonlisäverollisina, kunhan suoritettavan veron määrä on merkittynä laskuun.
Alv-kannat
Yleinen arvonlisäverokanta Suomessa on 24 %. Tiettyihin tuotteisiin sovelletaan kuitenkin alennettua 14 %:n tai 10 %:n alv-kantaa. 14 %:n kanta koskee elintarvikkeita, rehuja, sekä ravintola ja ateriapalveluja. 10 %:n kantaa koskee mm. kirjoja, sanoma- ja aikakauslehtiä, lääkkeitä ja liikuntapalveluita. On olemassa myös nollaverokannan omaavia tuotteita ja palveluita, joita ovat: arvonlisäverottomien vesialusten myynti, vuokraus ja rahtaus sekä näihin aluksiin kohdistuvat työsuoritukset, jäsenlehtien ja mainosten veroton myynti yleishyödyllisille yhteisöille ja varastointimenettelyihin liittyvä veroton myynti.
Tiettyjen tavaroiden ja palveluiden myynti jää kokonaan arvonlisäverotuksen ulkopuolelle. Arvonlisäverottomia ovat mm. terveyden- ja sairaanhoito, rahoitus- ja vakuutuspalvelut, tekijänoikeudet ja yleissivistävä ja ammatillinen koulutus. Arvolisäverottomien tavaroiden ja palveluiden myynti ei velvoita rekisteröitymään alv-velvolliseksi.
Käännetty arvonlisäverovelvollisuus
Käännetystä arvonlisäverovelvollisuudesta on kyse, kun kaupankäynnissä ostaja on arvonlisäverosta verovelvollinen myyjän sijaan. Tällöin myyjä laskuttaa ostajaa ilman arvonlisäveroa ja ostaja suorittaa lopullisen veron. Suomessa käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta käytetään rakennusalalla. Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus astui voimaan 1.4.2011. Yhtenä syynä rakennusalan käännetylle verovelvollisuudelle oli karsia alan harmaata taloutta.
Rakennusalan käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta on käytettävä, kun kyseessä on rakentamispalvelu tai työvoiman vuokraus rakentamispalvelua varten ja ostajana on yritys, joka myy ei-satunnaisesti rakentamispalveluita, suorittaa kiinteistönluovutuksia tai vuokraa työvoimaa rakentamispalvelua varten. Myynnin on myös tapahduttava Suomessa. Rakentamispalveluiksi luokitellaan mm. maapohja- ja perustustyö, rakennusten viimeistelytyö ja rakennussiivous. Tarkat rakentamispalvelun kriteerit ovat löydettävissä verottajan verkkosivuilta. Rakennusalan käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta ei sovelleta, mikäli ostajana toimii yksityishenkilö.
Arvonlisävero ulkomaan- ja yhteisökaupassa
Arvonlisäveron käsittely eroaa ulkomaan- ja yhteisökaupassa, verrattuna kotimaan sisällä tapahtuvaan kauppaan. Seuraavaksi käsittelemme, mitä liittyy arvonlisäveron käsittelyyn ulkomaan- ja yhteisökaupassa.
Vienti ja tuonti EU:n ulkopuolella
Yrityksen myydessä tavaroita tai palveluita EU:n ulkopuolelle, ei se laskuta myydessä arvonlisäveroa. Vaikka myynnissä ei ole arvonlisäveroa, saa myyvä yritys kuitenkin vähentää tavaraan tai palveluun liittyvien kustannusten arvonlisäveron verotuksessaan. Myynti on verotonta vain, jos se kuljetetaan suoraan EU:n ulkopuolelle. Tavaran kuljetus on tehtävä, joko myyjän tai ulkopuolisen kuljetusliikkeen toimesta
Yrityksen ostaessa palveluita tai tavaroita EU:n ulkopuolelta, maksaa se niistä arvonlisäveroa. Maksettavana alv-kantana käytetään pääsääntöisesti oman maan alv-kantaa.
Vienti ja tuonti EU:n alueella
Kun yritys myy tavaroita tai palveluita toiselle EU-maahan sijoittuneelle yritykselle, ei se pääsääntöisesti laskuta myynnissä arvonlisäveroa. Myyjäyritys voi kuitenkin vähentää myytävien tavaroiden tai palveluiden kustannusten arvonlisäverot verotuksessaan.
Yrityksen ostaessa palveluita tai tavaroita EU:n alueelta, maksaa se niistä arvonlisäveroa. Maksettavana alv-kantana käytetään pääsääntöisesti oman maan alv-kantaa.
Arvonlisäveron tilitys
Yrityksen arvonlisäverovelvollisuudesta seuraa velvollisuus tilittää arvonlisäverot verottajalle. Arvonlisävero ilmoitetaan ja maksetaan pääsääntöisesti kuukausittain ja kuun 12 päivänä. Ilmoitus- ja maksukuukausi on joka toinen kuukausi verokauden päättymisen jälkeen. Esimerkiksi heinäkuun arvonlisäverot ilmoitetaan ja maksetaan syyskuun 12 päivänä.
Tiettyjen kriteerien täyttyessä yrityksen on mahdollista ilmoittaa ja maksaa alv neljännesvuosittain tai vuosittain. Jos yrityksen liikevaihto kalenterivuonna on alle 100 000 euroa, voi yritys hakea verottajalta ilmoituskauden pidentämistä neljännesvuosittain tapahtuvaksi. Mikäli yrityksen liikevaihto on kalenterivuonna alle 30 000 euroa, on yrityksellä mahdollisuus hakea ilmoituskauden pidentämistä vuosittain tapahtuvaksi.
Arvonlisävero tilitetään pääsääntöisesti suoriteperusteisesti, mutta vuodesta 2017 alkaen pienyrityksillä on ollut oikeus tilittää arvonlisäveronsa myös maksuperusteisesti. Mahdollisuus tilittää arvonlisävero maksuperusteisesti koskee yrityksiä, joiden liikevaihto on enintään 500 000 euroa. Maksuperusteisessa tilityksessä arvonlisävero kohdistuu sille kuukaudelle, jolloin maksu myynnistä saapuu tai kun se maksaa itse ostojaan. Tämä eroaa suoriteperusteisesta, jossa alv kuuluu sille kuukaudelle, jolloin lasku syntyy asiakkaalle. Esimerkiksi, jos yritys myy tuotteita ja tekee niistä laskun joulukuussa ja saa lopullisen maksun vasta tammikuussa, kuuluu alv suoriteperusteisessa tavassa joulukuulle ja maksuperusteisessa tammikuulle.
Yrityksen arvonlisävero, yhteenveto
Pääsääntöisesti yritys on liiketoimintaa tehdessään alv-velvollinen, tällöin myös alv ja sen käytännöt on hyvä tuntea. Tiettyjä poikkeuksia yrityksen arvonlisäverovelvollisuudelle kuitenkin on, joita olemme tässä artikkelissa käyneet läpi. Yritys saattaa kohdata usein myös tilanteen, että alvien tilittämiseen tarvitaan tilapäistä lisärahoitusta. Tällöin yrityksen kannattaa hakea vakuudetonta yrityslainaa, jolla paikata äkillinen menoerä.
Uskomme, että artikkelimme luettuasi omaat vahvemmat tiedot arvonlisäveron suhteen ja tiedät paremmin, kuinka sitä sovelletaan.