Osinko lyhyesti
Kun osakeyhtiö tekee voittoa ja haluaa jakaa voitto-osuutta omistajilleen, valitaan osinko usein voitonjakotavaksi. Osinkoa jakavat niin suuret pörssilistatut yhtiöt, kuin myös pienet, muutaman hengen osakeyhtiöt. Osinkojen verotus on erilaista riippuen yhtiöstä ja osingonsaajasta. Osinkojen verotus eroaa esimerkiksi merkittävästi, mikäli kyseessä on pörssilistattu yritys, kuin jos kyseessä on listaamaton yritys. Tässä artikkelissa käymme läpi osinkojen verotuksen pääpiirteet, ja mitä kaikkea kannattaa osinkojen verotuksessa ottaa huomioon.
Tilinpäätös osingonjaon perustana
Tilinpäätös liittyy hyvin olennaisesti osinkojen maksamiseen. Tuloslaskelma kertoo menneen tilikauden tuloksen ja taseesta nähdään paljonko yhtiöllä on jakokelpoisia varoja. Osakeyhtiölaissa säädetään, että osakeyhtiön varojen jako on perustuttava viimeksi vahvistettuun ja tilintarkastettuun tilinpäätökseen. Mikäli yhtiön taloudellisessa asemassa on tapahtunut olennaisia muutoksia tilinpäätöksen laatimisen jälkeen, kuten esimerksiksi yritysluoton ottaminen, on ne otettava huomioon varoja jaettaessa. Tilinpäätös on siis oltava suoritettu, ennen kuin osakeyhtiö voi jakaa osinkoa omistajilleen. Tilinpäätökseen liitetään myös yhtiön hallituksen ehdotus voitonjaosta, josta lopullisen päätöksen tekee myöhemmin yhtiökokous.
Milloin osinkoa voidaan jakaa
Jotta osinkoa voidaan jakaa, on yhtiössä oltava jakokelpoisia varoja. Kuten edellä mainittua, ennen osingonjakoa on yrityksellä oltava tilintarkastettu tilinpäätös, josta selviää, voiko yhtiö jakaa osinkoa. Osakeyhtiölaissa säädetään, että mikäli varojen jaosta päätettäessä tiedetään yhtiön olevan maksukyvytön, tai jaon sen aiheuttavan, ei varoja saa jakaa. Yhtiökokous tekee lopullisen päätöksen yhtiön varojen jaosta. Yleensä yritykset päättävät jakaa osinkonsa kerran vuodessa. Yritys voi valita maksavansa osinkonsa myös useammassa erässä, esimerkiksi neljännesvuosittain tai kuukausittain. Yhtiön on myös mahdollista valita olla maksamatta ollenkaan osinkoa, vaikka yhtiöllä olisi jakokelpoisia varoja.
Kuinka paljon osinkoa voidaan jakaa
Yhtiö voi jakaa osinkoa käytännössä niin paljon kuin yhtiöllä on jakokelpoisia varoja. Osakeyhtiölaki määrittää, että yritys voi jakaa kaiken vapaan oman pääomansa, pois lukien yhtiöjärjestyksen määräämät jakamatta jätettävät varat. Käytännössä jakokelpoiset varat koostuvat menneen tilikauden voitoista, edellisten tilikausien voittovaroista, sekä muusta vapaasta omasta pääomasta. Pitkällä tähtäimellä yrityksen tulojen on oltava menoja isommat, jotta yritykseen voi kertyä jakokelpoisia varoja omistajille.
Hae yrityslainaa helposti ja nopeasti
Saat lainatarjouksia jopa yli 15 pankilta ja rahoituslaitokselta.
Osinko listautuneesta yhtiöstä
Osinkojen verotus eroaa merkittävästi riippuen siitä, onko osinkoa jakava yritys julkisesti noteerattu eli listautunut yhtiö. Julkisesti noteeratulla yhtiöllä tarkoitetaan, että sen osakkeet ovat julkisen kaupankäynnin kohteena. Tällöin kyseessä on pörssiyhtiö. Suuri osa Suomen suurimmista yrityksistä on julkisesti noteerattuja ja yleisen kaupankäynnin kohteena Helsingin pörssissä. Listautuneiden yhtiöiden maksamien osinkojen verokohtelu riippuu paljon siitä, onko osingonsaaja yksityinen henkilö vaiko yhteisö. Esimerkiksi listautuneiden yhtiöiden väliset osingot ovat lähtökohtaisesti kokonaan verovapaita.
Osingonsaajana yksityishenkilö tai kuolinpesä
Mikäli listautuneen yhtiön osingonsaajana on yksityishenkilö tai kuolinpesä, on tällöin osingosta 85 prosenttia verotettavaa pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata. Vuonna 2021 pääomatulosta maksettava vero on 30 000 euroon asti 30 % ja 30 000 euron ylittävältä osuudelta 34 %. Kun listautunut yhtiö jakaa osinkoa omistajilleen, se samalla myös pidättää osingosta 25,5 prosentin verran ennakonpidätystä, jonka tilittää verottajalle. Luonnollisella henkilöllä tai kuolinpesällä on oikeus vähentää osinkotulon hankkimisesta johtuvia korkoja ja menoja. Vähennettäviä kuluja ovat myös osakkeiden hoidosta ja säilyttämisestä aiheutuneet kulut, mikäli ne ylittävät 50 euron omavastuuosuuden.
Osingonsaajana yhteisö
Yhteisön saamien osinkojen verokohtelu eroaa merkittävästi yksityishenkilön osinkojen verokohtelusta. Yhteisöllä tarkoitetaan muun muassa osakeyhtiöitä, osuuskuntia, taloudellisia yhdistyksiä ja kuntayhtymiä. Yhteisön saama osinko on useimmissa tapauksissa verovapaata tuloa yhteisölle, mutta siihen sisältyy tiettyjä poikkeuksia. Kun pörssilistautunut yhtiö jakaa osinkoja listaamattomalle yhteisölle, on yhteisön saamat osingot kyseisessä tapauksessa kokonaan veronalaista tuloa. Poikkeuksena kuitenkin, mikäli osingonsaaja omistaa vähintään 10 prosenttia osinkoja jakavasta yhtiöstä, tällöin osingot ovat yhteisölle verovapaita. Osingot ovat yhteisölle kokonaan veronalaista tuloa myös silloin, kun osingon tulevat Euroopan talousalueen ulkopuolelta. Kuitenkin tietyin poikkeuksin, mikäli osingonmaksava yhteisö sijaitsee massa, jonka kanssa Suomella on verosopimus.
Osinko listaamattomasta yhtiöstä
Vaikka suurin osa Suomen suurimmista yrityksistä on listattuja eli julkisesti noteerattuja, on valtaosa osakeyhtiöistä kuitenkin listaamattomia. Tammikuussa 2021 Suomessa oli yli 260 000 kaupparekisterissä olevaa osakeyhtiötä, joista vain kourallinen on listattuna pörssiin. Tämän vuoksi myös listaamattomien yhtiöiden jakaman osingon verokohtelu on tärkeää tuntea.
Osingonsaajana yksityishenkilö tai kuolinpesä
Kun listaamattoman yhtiön jakaman osingon saajana on yksityishenkilö taikka kuolinpesä, jaetaan saatu osinko pääomatulo-osuudeksi ja ansiotulo-osuudeksi. Listautumattoman yhtiön jakaman osingon verokohteluun vaikuttaa osingon osuus osakkeen matemaattisesta arvosta. Osingonsaajan pääomatulo-osuus on 8 prosenttia osingonsaajan osakkeiden matemaattisesta arvosta. Pääomatulo-osuudesta 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa saajalleen, aina 150 000 euroon asti. 150 000 euron ylittävä osuus on saajalleen 85 prosenttisesti veronalaista pääomatuloa. Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan edellisen vuoden päättyneen tilikauden taseen perusteella. Yksinkertaisuudessaan osakkeen matemaattinen arvo lasketaan vähentämällä yhtiön varoista yhtiön velat ja jakamalla saatu tulos osakkeiden lukumäärällä.
Osakkeen matemaattinen arvo: (Yhtiön varat – yhtiön velta) / osakkeiden lukumäärä
Esimerkki: Omistat osakkeita, joiden yhteenlaskettu matemaattinen arvo on 15 000 €. Saat yhtiön jakamaa osinkoa 800 €. Tässä tapauksessa osinkojen määrä on alle 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta sillä 800/15 000 = 5.33 %. Koska osinkojen yhteismäärä on myös alle 150 000 euroa, on osingoista 25 % veronalaista pääomatuloa. Tässä tapauksessa osingoista on veronalaista tuloa 200 € (0,25 x 800). Jolloin pääomaveroja kertyy maksettavaksi 60 € (0,30 x 200).
Osinkojen verokohteluun vaikuttaa siis merkittävästi osakkeen matemaattinen arvo, koska siihen suhteutetaan saatujen osinkojen määrä. Tällöin osinkoja jakavan yrityksen nettovarallisuus nousee merkittävään rooliin. Listaamattomien yhtiöiden verotus on saanutkin jonkin verran kritiikkiä siitä, että se suosii varakkaita yrityksiä, joilla on ollut mahdollisuus kerryttää yritykseen nettovarallisuutta.
Osingonsaajana yhteisö
Yhteisön saama osinko listaamattomalta yritykseltä on pääsääntöisesti verovapaata. Poikkeuksena kuitenkin, mikäli osingot ovat peräisin muualta kuin kotimaasta, Euroopan unionin jäsenvaltiosta tai ehdot täyttävästä Euroopan talousalueen maasta. Mikäli osinkoa jakava yhtiö sijaitsee Euroopan talousalueen ulkopuolella, riippuu verokohtelu aina Suomen ja kyseisen maan välisestä verosopimuksesta. Osinko on yhteisölle veronalaista, mikäli osinko on sitä jakavalle yhtiölle verotuksessa vähennyskelpoista menoa. Mikäli osingonjaon tarkoituksena on veroedun saavuttaminen elinkeinotuloverolain vastaisesti, ovat osingot tässä tapauksessa veronalaista tuloa. Yhteisön saamista osingoista 75 prosenttia on veronalaista, mikäli saatu osinko on peräisin sijoitusomaisuuteen luokitelluista osakkeista.
Hae yrityslainaa helposti ja nopeasti
Saat lainatarjouksia jopa yli 15 pankilta ja rahoituslaitokselta.
Kannattaako omistajayrittäjän nostaa palkkaa vai osinkoja?
Osakeyhtiötä pyörittävä omistajayrittäjä pohtii usein, kannattaisiko hänen maksaa palkkaa itselleen vai nostaa yhtiön tuloksesta osinkoja. Toisin kuin toiminimen kohdalla, osakeyhtiömuotoisessa yrityksessä omistajayrittäjällä tosiaan on vaihtoehto maksaa itselleen palkkaa yrityksestään. Tämä mahdollistaa enemmän vaihtoehtoja, yrittäjän suunnitellessa ja optimoidessa verotustaan.
Useimmissa tapauksissa yrittäjän on kannattavaa maksaa yrityksestään palkkaa itselleen, sekä ottaa osa tuloksesta osinkoina. Kun yrittäjä maksaa itselleen palkkaa, on palkka vähennyskelpoista kulua yrityksen kirjanpidossa. Yrittäjän nostamaa palkkaa verotetaan ansiotuloverona.
Ansiotuloveron noustessa progressiivisesti, kannattaa usein yrittäjän miettiä tarkkaan paljonko hänen kannattaa palkkaa itselleen maksaa. Usein, mikäli yrittäjän yrityksestä saatavat tulot eivät ole suuria, on hänen kannattavaa nostaa tulonsa pääosin palkkana. Palkka on myös yrittäjälle tasaista tuloa, toisin kuin vasta tilikauden päätyttyä maksettava osinko.
Kuten sanottua, omistaja voi nostaa tulonsa yrityksestä myös osinkoina, yrityksen tilikauden päätyttyä. Tällöin yritys maksaa ensin voitostaan 20 prosentin yhteisöveron, ennen kuin tulosta voidaan jakaa omistajille. Osingoista 75 % on omistajalle verovapaata tuloa ja 25 % veronalaista pääomatuloa, mikäli osingot ovat alle 8 prosenttia osakkeiden matemaattisesta arvosta, sekä määrältään alle 150 000 euroa.
Kun omistajayrittäjä maksaa yrityksestään osinkoja itselleen, on muutamaan seikkaan tärkeä kiinnittää huomiota. Kun omistajayrittäjä omistaa yksin tai perheensä kanssa osakeyhtiöstä yli 10 prosenttia, koskee omistajayrittäjää tällöin osakastason vähennykset. Tällöin osakkeiden matemaattisesta arvosta vähennetään osakkaan tai muun perheenjäsenen ottama rahalaina, mikäli kyseinen laina kuuluu yhtiön varoihin. Perheenjäsenellä tarkoitetaan tässä tapauksessa yrittäjän puolisoa ja alaikäisiä lapsia.
Mikäli yrittäjä omistaa yrityksestään vähintään 30 prosenttia, tai perheenjäsentensä kanssa yhteensä yli 50 prosenttia, luetaan hänet tällöin yrittäjäosakkaaksi. Yrittäjäosakkaan tapauksessa, yrittäjän tai hänen perheensä käytössä oleva, yhtiön varoihin kuuluva asunto, vähennetään osakkeiden matemaattisesta arvosta.
Mikäli yrittäjäosakkaalla on osakkeiden hankkimiseen olevaa velkaa, sitä ei vähennetä osakkeiden matemaattisesta arvosta. Yrittäjäosakas saa vähentää osakkeiden hankintaan tarkoitetusta velasta koituvat korot pääomatuloistaan.
Verovapaat osingot
Osinkoverotuksesta vapautettuja ovat muun muassa sijoitusrahastot, yleishyödylliset yhtiöt ja eläkerahastot. Verovapaus koskee samoin myös kaikkia vastaavia ulkomaisia yhteisöjä, EU-oikeuden periaatteen mukaisesti. Tiettyjen yhteisöjen saama verovapaus saamistaan osingoista, herättää aika ajoin kritiikkiä julkisessa keskustelussa. Kritiikkiä on saanut muun muassa monien ulkomaisten yhteisöjen saama verovapaa osinko.
Kuten aikaisemmin mainittua, yhteisöjen saama osinko on lähtökohtaisesti verovapaata, pois lukien joitakin poikkeuksia. On kuitenkin huomioitavaa, että vaikka osingonsaaja ei maksaisikaan osingostaan veroa, on kuitenkin osinkoa jakava yhtiö maksanut tuloksestaan jo yhteisöveron. Valtio on siis saanut oman siivunsa, jo ennen kuin osinkoja lähdetään jakamaan.
Ulkomailta saatujen osinkojen verotus
Ulkomailta saatujen osinkojen verotukseen vaikuttaa se, mistä maasta ne ovat peräisin. Mikäli osingot ovat peräisin toisesta Euroopan unionin maasta, taikka toisesta Euroopan talousalueen maasta, verotetaan osinkoja samalla tavalla kuin Suomesta saatuja. Osingoista maksetaan usein lähdemaassa veroa, joka lopulta tasataan Suomen verotuksessa, jolloin osingonsaaja maksaa lopulta veroa Suomen osinkoverotuksen mukaisesti. Myös mikäli osingot ovat peräisin maasta, jonka kanssa Suomella on osingoista verosopimus, käsitellään ne samalla tavalla. Osingot ovat saajalleen kokonaisuudessaan veronalaista ansiotuloa, mikäli osingot ovat peräisin EU:n ulkopuolelta, eikä maalla ole verosopimusta Suomen kanssa.
Osinkojen verotus, yhteenveto
Suomessa on yli 260 tuhatta osakeyhtiötä, joten osinkojen verotus on yhteiskunnallisesti merkittävä aihe. Pörssinoteerattujen yhtiöiden jakaman osingon verotus on pääpiirteissään yksinkertaista. Päänvaivaa usein aiheuttaakin listaamattomien osinkojen verotus, joka on hieman monimutkaisempaa kuin listatuilla yrityksillä. Osinkojen verotukseen vaikuttaa myöskin, onko saajana yksityishenkilö vai yhteisö. Myös tietyillä yhteisöillä on erilaisia verosäädöksiä.
Olemme käyneet tässä artikkelissa läpi, millaista osinkojen verotus on pääpiirteissään ja mihin asioihin kannattaa kiinnittää erityistä huomioita. Olemme myös käsitelleet montaa omistajayrittäjää koskevaa kysymystä, kannattaako yrityksestä nostaa osinkoja vai palkkaa itselleen. Toivottavasti artikkelimme luettuasi ymmärrät paremmin, miten osinkojen verotus pääpiirteissään toimii.
Hae yrityslainaa helposti ja nopeasti
Saat lainatarjouksia jopa yli 15 pankilta ja rahoituslaitokselta.
