alv rekisteri

ALV-rekisteri

ALV-rekisteri yleisesti

ALV-rekisterissä eli arvonlisäverovelvollisten rekisterissä, on koottuna kaikki arvonlisäverovelvolliset yritykset. ALV-rekisterin ylläpidosta vastaa Verohallinto. Yrityksen ollessa alv-velvollinen, sen pitää ilmoittautua ALV-rekisteriin. Rekisteriin on mahdollista hakeutua myös vapaaehtoisesti. Rekisterissä olo myös tarkoittaa, että yrityksen on tilitettävä arvonlisäverot verottajalle ilmoituskauden päättyessä. Tässä artikkelissa käymme kokonaisuudessaan läpi, mikä ALV-rekisteri on, kenen siihen on pakko liittyä, milloin siihen kannattaa liittyä vapaaehtoisesti ja mitä seurauksia siihen kuulumisesta seuraa yritykselle.

Milloin ALV-rekisteriin pitää kuulua.

Kun yrityksen toiminta on arvonlisäverollista, on yrityksen kuuluttava ALV-rekisteriin. Arvonlisäverovelvollisuus koskee niin osakeyhtiöitä, toiminimiä, kuin myös kommandiitti- ja avoimia yhtiöitä. Lähtökohtaisesti kaikki Suomessa harjoitettu elinkeinotoiminta on arvonlisäverollista. Arvonlisäveroa suoritetaan myös tavaran maahantuonnista sekä tavaran tai palvelun EU-ostosta, kun ne tapahtuvat Suomessa. Tästä pääsäännöstä on kuitenkin tiettyjä poikkeuksia, joita käsittelemme seuraavaksi.

Vähäinen liiketoiminta ALV-velvollisuuden ulkopuolella

Kun yrityksen liiketoiminta on määritelmällisesti vähästä liiketoimintaa, se ei ole velvollinen kuulumaan ALV-rekisteriin. Vähäinen liiketoiminta määritellään liikevaihdon perusteella ja vuonna 2021 vähäisen liiketoiminnan raja on 15 000 euroa. Kyseessä on 12 kuukauden liikevaihto. Yrityksen tilikauden ollessa lyhyempi kuin 12 kuukautta, suhteutetaan liikevaihto vastaamaan 12 kuukauden liikevaihtoa. Liikevaihtoon ei lasketa mukaan arvonlisäveron osuutta. Aloittelevan yrittäjän kannatta huomioida, että yrityksen tilikauden ollessa lyhyempi kuin 12 kuukautta, suhteutetaan liikevaihto 12 kuukauden liikevaihdoksi. Yrittäjän vastuulla on arvioida ennakkoon, ylittääkö yrityksen liikevaihto tulevalla tilikaudella alv-velvollisuuden rajan. Jos yritys ei ilmoittaudu alv-velvolliseksi ja yrityksen liikevaihto ylittääkin 15 000 euron rajan, joutuu yritys takautuvasti maksamaan kaikki tilikaudelta kuuluvat arvonlisäverot verottajalle.

Ulkomaisten yritysten ALV-velvollisuus

Myös ulkomaisen yrityksen on ilmoittauduttava ALV-rekisteriin, mikäli yrityksellä on verollista myyntiä Suomessa, arvonlisäverotuksen kiinteä toimipaikka Suomessa, eikä kyseessä ole vähäinen liiketoiminta. Jos yrityksellä ei ole arvonlisäverotuksen kiinteää toimipaikkaa Suomessa, on se alv-velvollinen, riippumatta myynnin määrästä. Verottaja määrittelee arvonlisäverotuksen kiinteäksi paikaksi pysyvän liiketilan, josta liiketoimintaa harjoitetaan kokonaan tai osaksi. Kiinteä paikka voi olla esimerkiksi teollisuuslaitos, huoneisto tai liiketila.

Tietyissä tilanteissa tavaran tai palvelun ostaja on verovelvollinen, tällöin puhutaan käännetystä verovelvollisuudesta. Kun ulkomaalainen elinkeinonharjoittaja, jolla ei ole kiinteä paikkaa Suomessa, eikä ole ilmoittautunut vapaaehtoisesti alv-velvolliseksi, myy Suomessa tavaran tai palvelun, on ostaja tällöin verovelvollinen.

Arvonlisäveroton toiminta

Tiettyjen tavaroiden ja palveluiden myynti on kokonaan arvonlisäverotonta. Myynnin ollessa arvonlisäverotonta, ei ALV-rekisteriin tarvitse liittyä. Arvonlisäverottomia ovat muun muassa: sosiaalihuolto, terveydenhoito, rahoitus- ja vakuutuspalvelut, tekijänoikeudet, tietyt esiintymispalkkiot, korkeakouluopetus, taiteen perusopetus sekä kiinteistöjen ja huoneistojen myynti ja vuokraus. Näihin liittyvistä myynneistä ei laskuteta arvonlisäveroa, eikä siten myöskään niihin liittyvien hankintojen arvonlisävero ole vähennettävissä.

On myös olemassa nollaverokannan alaista myyntiä, jolloin toimintaa varten olevista hankinnoista voi vähentää arvonlisäveron, mutta ei ole velvollinen suorittamaan sitä myynnistään. Esimerkki nollaverokannan alaisesta myynnistä on tavaroiden ja palveluiden kansainvälinen kauppa.

Kannattaako ALV-rekisteriin liittyä vapaaehtoisesti?

Kuten mainittua, yrityksen ei ole pakko ilmoittautua arvonlisäverovelvolliseksi, mikäli yrityksen 12 kuukauden arvonlisäveroton liikevaihto ei ylitä 15 000 euroa. Yrityksen on kuitenkin mahdollista hakeutua alv-velvolliseksi vapaaehtoisesti. Monissa tapauksissa yrittäjän kannattaakin harkita alv-velvolliseksi hakeutumista. Vaikka alv-velvollisuus luo tiettyjä velvollisuuksia ja vastuita yritykselle, tuo se mukanaan myös samanaikaisesti monia merkittäviä etuja. Seuraavaksi käsittelemme syitä, miksi alv-velvollisuus voi olla harkinnan arvoinen vaihtoehto, vaikkei se pakollista olisikaan.

Hankintojen alv:n vähentäminen

Yksi alv-velvollisuuden merkittävimmistä eduista on arvonlisäveron vähennysoikeus. Kun teet yritykseesi hankintoja, voit alv-velvollisena vähentää hankintoihin sisältyvän alv:n myyntien alv:sta. ALV-rekisteriin liittyminen on siis kannattavaa erityisesti, jos yrityksen tarvitsee tehdä paljon arvonlisäverollisia hankintoja liiketoimintaansa varten. Varsinkin yritystoiminnan alussa hankintojen määrä saattaa ylittää myyntien määrään. Tällöin verottaja maksaa alvien erotuksen takaisin yrittäjälle.

Ei riskiä liikevaihtorajan ylittämisestä

Kuten aikaisemmin mainittua, on vähäinen liiketoiminta vapautettu alv-velvollisuudesta. Liikevaihdon rajana vuonna 2021 on 15 000 euroa. Jos liikevaihto ylittääkin 15 000 euron rajan, eikä yritys ole hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi, joutuu yritys maksamaan kaikki tilikaudelta kuuluvat alvit takautuvasti verottajalle. Lisäksi tämän päälle voi joutua maksamaan viivästysseuraamuksia. Usein yrittäjän onkin hyvä ennakoida ja hakeutua alv-velvolliseksi, jos on olemassa pienikin riski, että liikevaihto voi tilikaudella ylittää 15 000 euron rajan.

Arvonlisäveron alarajahuojennus

Kun yritys hakeutuu arvonlisäverovelvolliseksi, on se silloin oikeutettu myös arvonlisäveron alarajahuojennukseen. Jos yrityksen liikevaihto jää alle 15 000 euron, voi yritys hakea tilittämänsä arvonlisäveron kokonaan verottajalta takaisin. Yrityksen liikevaihdon ollessa 15 000 euron ja 30 000 euron välillä, on yritys oikeutettu osittaiseen huojennukseen. Alarajahuojennus lasketaan yritykselle seuraavan vuoden verotettavaksi tuloksi. Lisää arvonlisäveron alarajahuojennuksesta voit lukea täältä.

ALV-rekisteriin liittyminen ja poistuminen

Yritys voi ilmoittautua ja hakea ALV-rekisteriin verohallinnon OmaVero-palvelussa. Yrityksen ollessa vielä perustamisvaiheessa, voi ALV-rekisteriin ilmoittautua ja hakeutua yrityksen perustamisilmoituksen yhteydessä. Arvonlisäverovelvolliseksi ei voi hakeutua takautuvasti, vaan alv-velvollisuus alkaa vasta kun verohallinto on vastaanottanut lomakkeen. Rekisteröinti kestää Verohallinnon arvion mukaan noin 3 viikkoa.

Jos yritys haluaa poistua ALV-rekisteristä, onnistuu se verottajan OmaVero palvelussa. Mikäli yritys lopettaa koko yritystoimintansa, voi se lopettamisilmoituksen yhteydessä poistaa itsensä myös ALV-rekisteristä. Vapaaehtoisesti alv-velvolliseksi hakeutunut yritys poistetaan vasta ilmoituksen saavuttua verohallintoon, joten rekisteristä ei voida poistaa takautuvasti.

ALV-rekisterissä olemisen vaikutukset

Vaikka usein ALV-rekisteriin kannattaa liittyä myös vapaaehtoisesti, tuo se mukanaan yritykselle myös tiettyjä vastuita ja velvollisuuksia. Arvonlisäverovelvollisuudesta seuraa yritykselle tiettyjä toimenpiteitä, joita käsitellään tarkemmin seuraavaksi.

Arvonlisäveron periminen asiakkaalta

Kun yritys on alv-velvollinen, hän lisää arvonlisäveron määrän asiakkaalle antamaansa laskuun. Asiakas näin ollen maksaa alv:n yritykselle, jonka yritys tilittää myöhemmin verottajalle. Yleinen arvonlisäverokanta Suomessa on 24 %. Tietyillä tuotteilla ja palveluilla on kuitenkin alennettu alv-kanta. Esimerkiksi elintarvikkeilla ja ravintolapalveluilla (14 %), lääkkeillä, liikuntapalveluilla ja majoituspalveluilla (10 %). Kaupankäynnin tositteista on aina käytävä ilmi millaisesta tavarasta tai palvelusta on kyse, ja minkä arvonlisäverokannan alaista se on. Tietyissä tapauksissa sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta. Tällöin tuotteen ostaja on verovelvollinen, jolloin tositteeseen merkitään ostajan arvonlisäverotunniste ja tieto käännetystä verovelvollisuudesta. Käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan esimerkiksi rakennusalalla. Sitä ei kuitenkaan sovelleta, jos ostajana toimii yksityishenkilö.

Arvonlisäveron maksaminen

Pääsääntöisesti yritys ilmoittaa ja maksaa arvonlisäveronsa verottajalle kuukausittain, joka kuukauden 12. päivä. Maksukuukausi on aina toinen kuukausi verokauden päättymisestä. Esimerkiksi helmikuun arvonlisäverot maksetaan toukokuun 12. päivä. Tietyissä tapauksissa yrityksen on kuitenkin mahdollista valita verokaudekseen neljännesvuosi tai vuosi. Tällöin yritys ilmoittaa ja maksaa arvonlisäveronsa 3 kuukauden tai vuoden välein. Jos yrityksen liikevaihdon määrä on alle 100 000 euroa, voi yritys hakea verottajalta oikeutta maksaa veronsa neljännesvuosittain. Jos yrityksen liikevaihto on alle 30 000 euroa, voi yritys hakea maksavansa arvonlisäveronsa vuosittain.

Mikäli arvonlisäveroja ei ilmoiteta ajallaan, koituu yritykselle myöhästymismaksua. Jos yritys ei maksa arvonlisäverojaan verottajalle eräpäivään mennessä, veloittaa verottaja 7 % viivästyskorkoa maksupäivään asti.

ALV-rekisteri yhteenveto

Lähtökohtaisesti, mikäli yritys myy tuotteitaan tai palveluitaan Suomessa, on se arvonlisäverovelvollinen. Yrityksen ilmoittautuessa alv-velvolliseksi, lisätään yritys ALV-rekisteriin. Tiettyjen ehtojen täyttyessä yrityksen ei ole kuitenkaan pakko ilmoittautua alv-velvolliseksi, esimerkiksi liikevaihdon jäädessä 15 000 euron alapuolelle. Vaikkei yrityksen olisi pakollista liittyä alv-velvolliseksi, se voi kuitenkin hakeutua siihen myös vapaaehtoisesti. ALV-velvollisuus tuo mukanaan tiettyjä etuja yritykselle, mutta tuo myös vastuuta. Toivottavasti artikkelimme auttaa hahmottamaan paremmin mikä ALV-rekisteri on, milloin siihen pitää kuulua, kannattaako siihen liittyä vapaaehtoisesti, ja mitä siihen kuulumisesta seuraa.